Huomasin tammikuussa että vasemman reiteni ulkosyrjässä oli lähes pikimusta verisuoni. Se oli kipeä kun sitä aikansa oli tökkinyt. Soitin lääkäriin ja ilmoitin että minulla on verenmyrkytys. Säärisuojat olivat repineet talvesta kuivan ihoni nilkan kohdalta verille ja päättelin että verenmyrkytys oli saanut alkunsa sieltä.
Sain ajan nopeasti ja koska pieni alitajuinen kauhu oli alkanut hiipiä mieleeni, ajattelin ottaa taxin. Linja-autossa istuminen ja odottelu tuntui vastenmieliseltä.
Lääkäri tuijotti jalassani olevaa tummaa suonta hetken ja sanoi ettei tuo ole mikään verenmyrkytys. Hän oli hetken hiljaa ja sanoi ettei ymmärtänyt miten ikäiselläni ihmisellä voi olla veritulppa. En ymmärtänyt veritulpista mitään. Sana kuitenkin sai aikaan kammottavan tunteen sillä läheiseni on kuollut keuhkoveritulppaan.
Hän käski mennä TYKS:iin ja sanoin varaavani sinne ajan. Lääkäri kuitenkin ilmoitti vakavana että ei kun sinä menet sinne nyt. Hän jopa kehotti tilaamaan taas taxin.
Pelästyneenä makasin sairaalasängyssä kun minusta otettiin verta ja EKG. TYKS:in lääkäri sai minut rauhoittumaan kertomalla mistä nyt oikeasti oli kysymys. Pinnallinen veritulppa ei yleensä ole vaarallinen. Syvä laskimoveritulppa voi kulkeutua keuhkoihin ja aiheuttaa kuoleman mutta pinnalliset eivät yleensä lähde liikkeelle. Olo oli edelleen hieman kammottava joskin rauhallisempi. Teki mennä vetämään sitä aikaisempaa lääkäriä turpaan!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti